Vanha-Espoon alueen lippukuntaryhmittymän eli Vespan lippukuntien yhteinen kesäleiri Kepeli järjestettiin 21.–27.7. Saaramaan leirialueella Kouvolassa. Järvihaukoista oli mukana 54 osallistujaa.
Leirijärjestelyjä oli tehty jo edelliskesästä lähtien. Järvihaukat hoitivat leirin viestintää ja taloutta sekä valmistelivat leirille rastivaellkuksen eli haikin. Ilmoittautumisetkin oli hoidettu kuntoon hyvissä ajoin. Oman leirialueen eli savun organisointiin herättiin kuitenkin vasta heinäkuun alussa, kun leirijohtaja rupesi kyselemään savunjohtajan ja varajohtajan tietoja. Muutaman päivän tiiviin whatsappauksen jälkeen lippukunnanjohtaja Saukko oli nakitettu savunjohtajaksi ja EA-vastaavaksi, varajohtajaksi oli löytynyt Aaron ja sudenpennuille oli saatu riittävästi saattajia.
Leiriä edeltävänä keskiviikkona pakattiin lippukunnan tavaroita varastosta peräkärryyn. Lastia täydennettiin vielä torstaina, jolloin tavarat siirrettiin Tapiolassa kuorma-autoon. Perjantaina todettiin vielä muutamia tarpeita, joten lippukunnanjohtajan autossa kulki vielä yksi iso laatikko lauantaiaamun bussikuljetukseen.
Oppi 1: vaikka oltaisiin lähdössä yhteisleirille, jossa leirin johto tulisi muista lippukunnista, oman savun pestit on hyvä sopia etukäteen. Myös pakkauslistat, -ajankohdat ja -henkilöstö kannattaa organisoida hyvissä ajoin.
Säät suosivat
Kouvola on Suomen helteisin kunta. Kepelillä saatiin nauttia helteestä koko viikko. Ilmatieteenlaitoksen havaintojen mukaan päivän ylimmät lämpötilat olivat:
| Päivä | Lämpötila |
|---|---|
| Lauantai | 24,4 °C |
| Sunnuntai | 26,8 °C |
| Maanantai | 26,7 °C |
| Tiistai | 27,8 °C |
| Keskiviikko | 29,1 °C |
| Torstai | 27,8 °C |
| Perjantai | 30,5 °C |
| Lauantai | 32,4 °C |
Juomavettä kului runsaasti, ja lähes joka päivä päästiin myös läheiseen pieneen järveen vilvoittelemaan. Yön alimmat lämpötilat olivat 12–15 asteen tienoilla, mikä on suhteellisen vilpoista kevyessä kesämakuupussissa yöpyjälle.
Jatkuva kuumuus koetteli jaksamista. Juurakkoinen, kantoja ja oksia täynnä oleva maasto koetteli nilkkoja. Maanantaista tiistaihin kestävän haikin keskeytti ainakin 5 järvihaukkaa, ja lisää pieniä vammoja saatiin viikon kuluessa. Onneksi kaikesta selvittiin tukisiteillä, rakkolaastarilla ja särkylääkkeillä. Vain yksi seikkailija joutui lähtemään leiriltä puolivälissä pari vuorokautta jatkuneen päänsäryn vuoksi.
Oppi 2: Varusteet kuntoon. Kunnon vaelluskengät tukevat jalkaa epätasaisessa maastossa paremmin kuin lenkkarit, crocsit tai flip flopit. Juomapullo kannattaa täyttää aina kun mahdollista, ja siitä pitää muistaa myös juoda. Vaikka päivät olisivat kuumia, yöksi kannattaa ehkä laittaa lämmintä päälle. Voi myös olla mukavaa, jos puhtaita alusvaatteita riittää koko viikoksi, vaikka kävisi pari kertaa päivässä peseytymässä.
Pestejä, tukea ja johtamista
Keksin ja Ollin haikkijärjestelyjen lisäksi nuoret samoajat (DJ, J ja V) olivat mukana ohjelman järjestelyissä ja pari vanhempaa (Palo ja Salama) muonituksessa. Turvallisuus- ja osallistujatoimistossa päivystivät ympäri vuorokauden Heidi ja Toni. Sudenpentuja saattoivat ja auttoivat aamusta iltaan Jussi, Monna, Timo ja Tupu.
Leirin alkupuoliskon ajan savunjohtajan pestissä riitti tekemistä koko ajan. Sai auttaa telttojen paikkojen valinnassa ja niiden pystytyksessä. Sai ohjeistaa ja varmistaa, että oikeat ryhmät ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Sai viedä osallistujia ruokailemaan tai uimaan. Sai huolehtia haikilta kesken palanneista. Sai rauhoitella puoleen yöhön asti sudenpentuja, joilla oli nukahtamisvaikeuksia – ja sen jälkeen patistella seikkailijoita ja tarpojia omiin telttoihinsa ja riippumattoihinsa. Sai selvitellä, miksi pari osallistujaa oli passitettu kotiin haikin yörastilta. Sai nousta aamuviideltä pitämään seuraa aikaisin heränneille.
Kun sudenpennut lähtivät keskiviikon vierailupäivän päätteeksi kotiin, savunjohtaja ilmoitti leiriin jääneille, että loppuleirin ajan he saavat johtaa itse itseään. Aikuisen tukea saisi kyllä tarvittaessa, mutta leirin ohjelma ja tarpojien palvelutehtävät aikatauluineen löytyivät savun portin läheltä savukansiosta.
Luottamus palkittiin. Järvihaukat olivat aina ajoissa lipunnostossa, ruokailemassa ja ohjelmissa. Viereisten savujen megafonihuuteluista kävi aina ilmi, mitä leirillä seuraavaksi on tapahtumassa ja paljonko siihen on aikaa. Seikkailijat ja tarpojat tarvitsivat aikuisia lähinnä uimavalvojiksi.
Oppi 3: Kun uskaltaa luottaa nuoriin, he yleensä osoittautuvat luottamuksen arvoisiksi. Savunjohtajan ei ole pakko olla koko ajan hääräämässä, valvomassa, vahtimassa ja ohjeistamassa. Toki luottamus edellyttää myös kypsää käytöstä jo etukäteen.
Kisamenestystä
Haikin voittajavartiot tulivat Järvihaukoista. Naurulokkien ja Feeniksien yhteisvartio Naurixit voittivat seikkailijoiden sarjan ja Keräkurmitsojen kisavartio Kesäkurpitsat tarpojien sarjan. Lisäksi Salama voitti myöhemmin viikolla järjestetyn johtajaikäisten Ninja Warrior -radan.
Kaiken kaikkiaan Kepeli oli tosi kiva leiri. Viikko meni nopeasti. Ohjelmaa ja vapaa-aikaa oli sopivassa suhteessa. Ruoka oli poikkeuksellisen hyvää, monipuolista, kekseliästä ja päivän teeman mukaista.
Oppi 4: Järvihaukkojen leiriläisistä ja järjestelyihin osallistujista voi olla tosi ylpeä.
